Yhdistysten jäsenille

TYÖNANTAJAT HUOM!

Kun lähdette laitoskuntoutukseen tai muuhun vastaavaan, jossa ette tarvitse omaa avustajaa, muistakaan antaa työntekijöillenne lomautus 14 vuorokautta ennen lähtöä.

Lomautuksessa on ilmettävä lomautuksen syy ja aika, jonka lomautus kestää, (jos on tiedossa). Mikäli teillä tulee tilanne, jossa ette ehdi antaa lomautusta ko. ajassa työntekijälle joudutaan maksamaan palkkaa 14 vuorokauden ajalta. Tämä on kuitenkin poikkeustapaus, ei saa tulla käytännöksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vertaistuki - "en olekaan ainut"

Vertaistuesta on olemassa lukuisia painotuksiltaan hieman erilaisia määritelmiä. Kaikille näille on yhteistä vertaistuen liittäminen johonkin elämäntilanteeseen tai ongelmaan, tuen ja auttamisen vastavuoroisuus sekä se, että vertaistuki perustuu osapuolten omiin kokemuksiin.

Vertaistuki ja ammattiapu ovat eri asioita. Ne voivat kuitenkin toimia rinnakkain ja tukea toinen toistensa vaikutuksia.

Vertaistuki on vastavuoroista kokemusten vaihtoa, jossa samankaltaisia prosesseja elämässään läpikäyneet ihmiset tukevat toinen toisiaan. Vertaistuki on samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten halua jakaa kokemuksia ja tietoa toisia kunnioittavassa ilmapiirissä.

Vertaistuki voidaan määritellä myös voimaantumisena ja muutosprosessina, jonka kautta ihminen voi löytää ja tunnistaa omat voimavaransa ja vahvuutensa sekä ottaa vastuun omasta elämästään.

Vertaistuen toteuttamistapoja ovat:

  • kahdenkeskinen tuki, esimerkiksi vertaistukihenkilö -toiminta
  • vertaistukiryhmät, joiden ohjaajana voi toimia vertainen ryhmäläinen, koulutettu vapaaehtoinen tai ammattilainen
  • vertaistuki verkossa voi olla joko kahdenkeskistä tai ryhmämuotoista

Vertaistuki voi olla

  • Kansalaislähtöistä, omaehtoista toimintaa, joka ei välttämättä liity mihinkään taustayhteisöön.
  • Järjestöjen ja yhteisöjen organisoimaa toimintaa, josta taustayhteisö vastaa esimerkiksi tarjoamalla toiminalle tilat sekä ohjaajille koulutusta ja tukea.
  • Kolmannen sektorin ja ammattilaistahon yhdessä järjestämää toimintaa.
  • Ammattilaistahon järjestämää toimintaa, joka on kiinteä osa asiakkaan saamaa palvelua ja hoito- ja kuntoutusprosessia.

Vertaistukea voidaan toteuttaa erilaisissa ympäristöissä: ohjatuissa keskusteluryhmissä, avoimissa kohtaamispaikoissa, toiminnallisissa ryhmissä, kahdenkeskisissä tapaamisissa. Ei ole yhtä ainoata oikeata tapaa järjestää vertaistukea.

Vertaistuella on merkitystä

Vertaistuen kautta ihmiselle tulee kokemus, että hän ei ole tilanteessaan yksin. ”En olekaan ainoa, on muitakin, joilla on samankaltaisia kokemuksia.” Toisaalta myös ihmisten tilanteiden ainutlaatuisuus ja erilaisuus tulee vertaistukisuhteissa näkyväksi, kun vaihdetaan kokemuksia ja ajatuksia.

Omaan tilanteeseen voi avautua kokonaan uusi näkökulma. Vertaiset voivat olla myös prosesseissaan eri vaiheissa, jolloin omaan tilanteeseen saa uutta perspektiiviä. Merkittävää on myös se, että vertaistukisuhde ei ole asiakkuus, vaan ihmisten välinen, vastavuoroinen ja tasa-arvoinen suhde. Vertaistukisuhteessa voidaan olla samaan aikaan sekä tuen antajan että saajan roolissa.

Vertaistuen kautta osallistujat saavat omaan tilanteeseensa liittyvää tietoa ja käytännön vinkkejä, jotka auttavat selviytymään paremmin arjessa. Vertaistukitoiminnan kautta saadaan sisältöä elämään, yhdessä tekemistä ja ystäviä. Kokemusten vaihto vertaistukiryhmässä voi myös virittää ihmisiä vaikuttamaan yhdessä omaan asemaansa yhteisöissä ja esimerkiksi tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen. Parhaimmillaan vertaistuki johtaa yksilöiden ja ihmisryhmien voimaantumiseen.

Vertaistukea ja ammattiapua rinnakkain

Vertaistoiminnan ja ammattityön väliselle vuoropuhelulle ei Suomessa ole selkeitä rakenteita. Tästä syystä kokemusasiantuntijuus esimerkiksi julkisten palvelujen kehittämisessä jää yleensä hyödyntämättä. Palveluja tarvitsevat ihmiset kokevat usein, etteivät he voi asiakkaana riittävästi vaikuttaa omiin asioihinsa.

Vahvistamalla ammattityön ja kokemusasiantuntijoiden välistä kumppanuutta on mahdollista saada kokemustieto hyvinvointityön käyttöön ja vahvistaa ihmisten osallisuutta. Ammattilainen voi edistää vertaistuen saamista olemalla aktiivisesti yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa ja tiedottamalla asiakkailleen niiden tarjoamista vertaistuen mahdollisuuksista. Vertaistukiryhmät hyödyntävät myös mielellään ammatillista asiantuntijatietoa: työntekijä voi esimerkiksi vierailla vertaistukiryhmässä pitämässä alustuksia.

Ammattilainen voi myös toimia vertaistukitoiminnan käynnistäjänä tai vertaistukiryhmän ohjaajana. Tällöin ohjaajan on kuitenkin muistettava, että vertaistuki ja ammattilaisen antama tuki ovat eri asioita. Vertaistuki perustuu osallistujien keskenään jakamiin kokemuksiin, ajatuksiin ja tunteisiin. Ammattilaisen ohjaajan rooli on luoda ryhmälle turvalliset puitteet, rohkaista kokemusten jakamiseen ja antaa kokemusasiantuntijuudelle tilaa.

Päivi Huuskonen, projektipäällikkö
Asumispalvelusäätiö ASPA, Verkot -projekti 2007-2010

Lähteet:

Kirjoitus perustuu Asumispalvelusäätiö ASPA:n julkaisuun Vertaistoiminta KANNATTAA (2010). Kirja koostuu yhdeksästä artikkelista, joiden punaisena lankana on vertaistoiminnan teoria, käytäntö ja merkitykset. Kirjassa on oma lukunsa myös aiheesta ammattilaiset vertaistoiminnan tukena.

Kirjan kirjoittajat ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tai vapaaehtoistoimijoita, joilla on pitkä kokemus ja vankka tieto-taito vertaistoiminnan toteuttamisesta ja kehittämisestä. Kirja sisältää myös kattavan lähdeluettelon. 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

JOKAISELLE VAIKEAVAMMAISELLE ON TEHTÄVÄ VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN PALVELUSUUNNITELMA.

Palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä kunnan sosiaali- ja terveystoimen vammaispalvelun kanssa.
Vanhat suunnitelmat on tarkistettava ajantasalle!
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Klikkaa: Vammaispalvelulaki / Lahden kaupungin verkkosivut.